Täällä taas pitkästä aikaa!

Hiljaiseloa on ollut taas tovi, mutta hei, täällä taas pitkästä aikaa.

Mitä mulle kuuluu?

Ihan perus arkea; töitä, perheen kanssa oleilua, syksy fiilistä, urheilua ja kohta jo joulun odotusta.

Vuosi on ollut hyvin työntäyteinen ja huomaan, että olen ollut aika väsynyt viime aikoina. Olen kuitenkin pitänyt huolta siitä, että nukun riittävästi. Olen käynyt ajoissa unille, nukkunut 7-8h joka yö.

Urheilu on tullut elämääni jälleen, siitä olen enemmän kun onnellinen! Farmilla aloitettu lenkkeily ja juoksu ovat jatkuneet ja urheilusta on tullut taas osa arkea. Käyn uimassa aina kun ehdin, kävelyllä ja juoksulla muutaman kerran viikossa ja huonoilla ilmoilla hyödynnän kotimme juoksumattoa. Tosin happi ja raitis ilma tekevät niin hyvää, että urheilu ulkona on aina ykkös vaihtoehto.

Nilkka ja polvi laittavat vähän kapuloita rattaisiin, mutta yritän kaikkeni, etteivät nämä vanhat urheiluvammat estä intoani juosta. Kävin muuten ostamassa jumppakuminauhan, ja alan tehdä sillä fysioterapeuttini ohjeilla lihaskuntoliikkeitä, joiden pitäsi auttaa.

Olen aina ollut kaikki tai ei mitään -tyyppi. Ennen urheilin aivan hulluna, juoksin maratoneja ja treenasin kalenterin ja kellon kanssa. Uusi oppini on, että jokainen juostu askel on parempi kun ei yhtään askelta, tai että kymmenen minuutin happihyppely on parempi kun ei ulkoilua lainkaan. Tämä on vaatinut kokonaan uutta ajattelutapaa, mutta olen mielestäni onnistunut!

Miten loppuvuosi sujuu?

Se, että olen täällä taas pitkästä aikaa, on ihan super kivaa! Rakastan kirjoittamista ja olen kaivannut blogia. Mutta sen olen oppinut myös, että väkisin ei kannata kirjoittaa. Että jutut kyllä tulee ja oikea hetki, ja kun päässä on tilaa niin juttukin alkaa luistaa.

Pari vapaapäivää on tehnyt tehtävänsä, olen taas aivan uudella energialla varustettu nainen. Luovassa työssä tarvitsee välillä päiviä, jolloin ehtii ajatella, suunnitella uutta ja miettiä tulevaa ja tätäkin hetkeä. Pitkästä aikaa olen saanut aikaiseksi jotain; organisoin tänään kaleneteriin pari kranssikurssia ja suunnittelin tulevia yhteistyöjuttuja.

Marraskuu on nopea kuukausi ja ennenkun huomataankaan, on jo joulukalenterin ensimmäisen luukun avaamisen aika! Ihanaa! Odotan joulua jo aivan hirveästi!

Haaveissa lomamatka

Haaveilen lomamatkasta lämpimään, mutta epäilen ettei se ole nyt taloudellisesti eikä aikataulullisesti mahdollista. Mutta kun asioita sanoo ääneen, ne saattavatkin tapahtua, siksi heitän tämänkin haaveen nyt ilmoille!

Täällä on super kivaa olla taas pitkästä aikaa ja yritän lempeästi aktivoida itseäni taas kirjoittamaan blogia, matalallakin kynnyksellä.

Mitä sinulle muuten kuuluu?

Lue myös tämä:

9 faktaa minusta

Mitä minulle kuuluu?

Luulin ehtiväni kirjoittaa enemmän kaikkea tänne blogiin, nyt kun olen pois kotoa kuukauden, mutta miten kävikään. Työpäivät ovat kiireisiä ja jos vapaa-aikaa on, olen käyttänyt sen muihin töihin. Mutta pitkästä aikaa, kirjoittelen tänne kuulumisiani. Instagramin puolella olenkin ollut aktiivisempi ja te jotka seuraatte minua siellä, olette varmasti nähneet Farmi kuulumisiani.

Monta rautaa tulessa

Ihan suoraan sanoen, nyt kyllä vähän väsyttää. Ihan vaan siksi, että minulla on juuri nyt niin monta rautaa tulessa. Olen Farmin kuvauksissa Susanna Laineen meikkaaja -kampaajana ja yhteensä kuukauden pois kotoa. Käyn noin kerran viikossa kääntymässä kotona, ja käynteihin on perheen lisäksi liittynyt aina joku työjuttu. Mitä minulle kuuluu; siis kiirettä.

Farmilla on super kivaa! Tykkäsin jo viime vuonna tästä tuotannosta, ja samalla fiiliksellä olen nytkin. Meillä on Suskin kanssa super kivaa ja koko porukka on tosi mukava.

Verkkokurssi

Sain keväällä mailia, jossa minulta kysyttiin kiinnostusta tehdä verkkovalmennus jostain, minulle sopivasta aiheesta. Soitto oli tavallaan aika hassu, sillä olin koko korona-ajan miettinyt, että verkkokurssi meikkauksesta olisi seuraava haaveeni. Aika kuitenkin kului, enkä ehtinyt vielä silloin tehdä asialle mitään muuta, kun että asia pyöri mielessäni jatkuvasti, mutta aikaa sen tuottamiseen ei tuntunut olevan. Tuo soitto sai minut tajuamaan jälleen, että se mitä toivoo ja sen minkä sanoo ääneen, yleensä tapahtuu.

En miettinyt kauan, kun vastasin että kiinnostaa ja soitellaan lisää ja jutellaan mistä on oikein kyse. Aihe oli selkeä samantien, aikuisen naisen meikki.

Maileja on vaihdettu ja soittoja soiteltu, sopimus allekirjoitettu ja materiaali kuvattu. Nyt odottelen että markkinointi alkaa ja saan vihdoin puhua tästä lisää. Kertoa minne valmennus tulee ja mistä sen voi itselleen ostaa.

Olen siis jännittynyt, innoissani ja hieman stressissä. Ihan kuin olisin uuden edessä.

Paluu arkeen

Vaikka Farmilla on ollut ihanaa, kaipaan myös arkea ja elämää kotona perheen kanssa. Tavallaan aika oli oikea elämälle täällä pikku rivitalokaksiossa juuri nyt, koska tarvitsin todellakin työrauhaa verkkokussille. Olen saanut kirjoitettua, tehnyt super pitkää päivää, elänyt omien aikataulujeni kanssa kuvausten jälkeen, ilman että minun on tarvinnut hakea lapsia hoidosta, laittaa ruokaa tai hoitaa iltatoimia. Juuri nyt täydellistä.

Täytyy kyllä sanoa, että minulle kuuluu juuri nyt sellaista, että kaipaan valtavasti juuri noita arkisia asioita;  ruoan laittamista, hammaspesuja ja lasten nukkumaan laittamista sekä perjantai-illan sauna rutiineja.

Viikon kuluttua olenkin jo takaisin kotona ja aloitan taas normaalisti työt FABssa ja ties missä. Mitä ikinä syksy tuokaan tullessaan!

Jännän äärellä

Myönnän, että juuri nyt jännittää. Silloin kun kirjoitin Kukkajuttuja -kirjan, tunne oli aika samanlainen. Vaikka olen nyt aivan omalla tontillani, olen silti uuden edessä. Tuntuu, että paljon voi tapahtua, tai sitten ei mitään erikoista. Olen luottavainen, ja odotan ammatillisessa mielessä tulevaa innolla.

Voin kyllä juuri nyt oikein hyvin. Ja minulle kuuluu hyvää. Kiirettä ja väsymystä, mutta silti, oikein hyvää.