Hae
Riia Koivisto

Sisustushommia vol3 – työhuone on vihdoin valmis!

Ollaan asuttu meidän kodissa jo yli 2,5 vuotta ja näin kauan kesti, että sain itselleni tehtyä työhuoneen. Tässä on ollut aiemmin vierashuone, jota käyttävät pääasiassa isovanhemmat ja päätin tehdä tuosta huoneesta yhdistetyn vierashuoneen ja työhuoneen itselleni.

Työskentelen kauneuden parissa ja minulle tulee paljon paketteja.; erilaisia pr-näytteitä eli meikkejä, ihonhoitotuotteita ja hiustuotteita. Nämä tavarat ovat aiemmin olleet liikkeessäni FABssa, muta koronan takia aloin pyytää kaikki tuotelähetykset kotiosoitteeseen. Yhtäkkiä eteisemme oli täynnä pusseja jotka pursusivat kosmetiikkaa. Mieheni ja lasteni iloksi päätin, että on vihdoin aika alkaa tehdä minulle työhuone, jonne nämä kaikki kamat voisi sitten tarpeen vaatiessa sulloa. Ja ratkaisu on ollut kieltämättä tosi toimiva.

Satsaus tähän huoneeseen on ollut rahallisesti minimaalinen. Päätin heti, etten aio sijoittaa isoja summia huoneen sisustukseen, mutta halusin tehdä siitä silti omannäköiseni kivan tilan. Niimpä kolusin taas vaihteeksi kirppikset, kierrätyskeskuksen, Torin, kierrätysryhmät, varastomme nurkat sekä Ikean, Rustan ja Jyskin.

Lipasto löytyi heti Torista  kahdellakympillä. Se on kivasti kulunut, eikä minulla ole ollut mitään aikeita alkaa maalata tai korjailla sitä. Matto sattui vahingossa silmieni eteen Rustassajosta olin tyyliin hakemassa hammastahnaa ja muita pesuaineita kotiin eräänä päivänä.  Näistä kahdesta elementistä lähdin liikeelle, ja siitä se sisustus sitten lähti.

Vanha rakastamani divaanisohva ei meinannut millään löytää paikkaa tästä kodista, ja olin jo moneen otteeseen soittamassa kierrätyskeskukseen, jos sille saisi noudon. Mutta jotenkin sohva oli minulle niin rakas kun sen aikoinaan ostin ( näitä oli kaksi, toinen on nykyään ystävälläni, onneksi ), joten joku tunneside ilmeisesti piteli minua soittamasta lopullista puhelua… heh. Kun lavastaja-entisöijä-meikkaaja-moniosaaja ystäväni Salla tuli käymään meillä kylässä, ehdotti hän, että sohvan voisi siirtää työhuoneeseen. En ollut edes ajatellut että se olisi mahtunut tähän huoneeseen, mutta kun roudasimme sen yläkerrasta alakertaan mieheni kanssa, sille oli kuin mittojen mukainen paikka valmiina ikkunan vieressä. Vielä kun saisin aikaiseksi pestä sohvan päälliset, niin kaikki olisi täydellistä. Joku päivä sitten..

Kultaisen hyllyn ja valokuvatelineen ostin Ikeastaja tykkään tosi paljon niiden keveydestä. Pieni vihreö rahi löytyi vitosella Rustasta, tarjotin pöydällä KIerrätyskeskuksesta, ihana bohotyylinen kori Punavuori kierrättää – palstalta ja työtuoli Ikean löytönurkasta viidellätoista eurolla. Ihanan pienen Laura H:n taulun tilasin itselleni synttärilahjaksi kun näin sen facebookissa. Se huusi nimeäni.

Paperiset koristeet jäivät Sean 6v juhlista olohuoneen lamppuun roikkumaan liian pitkäksi aikaa, joten kun vihdoin muistin irrottaa ne sieltä, siirsin ne työhuoneen hyllykköön, kun en muutakaan paikkaa niille silloin keksinyt. Siihen jäivät.

Sean taulu ja valokuvat perheestä muistuttavat minua koko ajan näistä ihanuuksista.

Sänky siirrettiin seinän viereen ja ostin siihen sisustukseen sopivamman päiväpeiton ja muutaman kivan tyynyn. Nämä löytyivät Jyskistä alesta parillakympillä.

Ihana makramee on Noora Palosen käsialaa. Teimme yhdessä Skyr-baarin lanseeraustilaisuutta BOM Oy:n kanssa, minä tein tapahtumaan ihania kuivakukka-asetelmia ja Noora upeita makrameita. Tämä kotiutui myöhemmin sitten minulle. Upeus odotti paikkaansa meidän teknisessä tilassa yli puoli vuotta, mutta sitten Salla  sanoi, että tuohonhan se kuuluu laittaa, ja näihän se oli.

Koska seiniltä puuttuu vielä taulut, voin hyvällä mielellä laittaa joku päivä omat tauluni työhuoneen seinille. Uusi ihana harratukseni on minulle jo nyt niin rakas, että yritän suhtautua tekemiini maalauksiin vain suurella rakkaudella, ilman sen kummempaa arvostelua tai vaatimuksia.  Se ei ole helppoa, mutta kun olin elämäni ensimmäisellä maalauskurssilla huikean Krista Launosen opissa, tajusin, ettei minun tarvitse olla niin vaativa itseäni kohtaan. Maalaan, koska saan siitä energiaa ja hyvää mieltä, en siksi että minun pitäisi olla heti super hyvä tai jotenkin paras. Tämä on selkesti minulle nyt opettelun paikka, ja aion mennä tätä oppia kohti.

Katsotaan jos joku päivä laitan taulut seinälle, nyt se makoilee siellä täällä ja katselen niitä aina välillä tosi ihastuneena tai toisaalta hyvinkin kauhuissani.

Oli miten oli, rakastan työhuonettani nykyään. Hyvin harvoin teen siellä oikeasti töitä, mutta ainakin minulla on nyt paikka, jossa tavarani saavat olla kaikessa kaaoksessa, ilman että ne ovat kenenkään tiellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *