Tuntuu että viime viikkoina on ollut valtavan kiire, mikä näinä aikoina on tietysti aivan mahtavaa, siis töiden osalta. On ollut kuvauspäiviä, kirjoitushommia, tukkatöitä, kukkia ja tietysti lasten harrastuksia ja sitä ihan tavallista lapsiperhearkea. Tänään käytiin myös katsomassa ihana elokuva Ensilumi,  jonka äänisuunnittelun on toteuttanut mieheni Svante Colerus.

Olen hyvä toimimaan paineen alla, deadlinet saavat minut entistäkin tehokkaammaksi, mutta silti nyt tuntuu että tunnit meinaavat loppua päivistä. Silti veikkaan, että olen itse aiheuttanut tämän kiireen tunteen itselleni, sillä tämä meno on kyllä melko normaalia. Meidän elämä kun on aina aikamoista aikataulujen palapeliä.

Olen saanut tehdä ihania duuneja.

Olen mm. askarrellut kivoja joulukortteja K-ruoka.fi sivuille, ollut Oriflamen pressipäivässä meikkaamassa ja tehnyt mm. siellä live stream esityksen uutuuksista ( ihan super kivaa ), meikannut ja kammannut hiusvideolla ja tehnyt ihanat kuvaukset siihen liittyen ( tulossa, stay tuned.. ), kirjoittanut juttuja, ideoinut uutta ja mitäs vielä! Toistan varmasti itseäni, mutta mähän siis rakastan mun työtä! Kiireestä ja hektisyydestä huolimatta, tämä on aivan parasta!

Pitkästä aikaa töissä kolleegani Mervi Markkasen kanssa. Olipa kivaa!!

Ihana Tiia Koivusalo kävi mulla meikissä!

Joka viikko mun elämään mahtuu myös kukkia! Vaikka kaikki tapahtumat on peruttu, eikä hotellien kukkatilauksia nyt ole, eivät kukkahommat ole kadonneet kokonaan. Olen tosi iloinen, että saan silti tehdä vakkari asiakkailleni viikkokimppuja ja aina tulee jotain kivoja tilauksia, jotta kukat kulkevat joka viikko työpäivissäni mukana.

Mitä teille kuuluu? Onko kiirettä vai rauhallista? Miten korona on vaikuttanut elämäänne, pelottaako tai jännittääkö miten elämä taas etenee? Olisi kiva kuulla ajatuksianne!

Minua jännittää korona tilanne kovasti. Toisaalta tuntuu että tämän tilanteen kanssa pitää vaan opetella elämään, mutta se että tuo virus ottaa vallan ajatuksista, puheista ihmisten kanssa ja muutenkin, se on vaan elämässä tosi iso juttu juuri nyt. Haluan olla tosi varovainen itseni, perheeni ja kaikkien puolesta. Toivon että joku päivä me vielä halaillaan ja ollaan ihan kuin ennenkin.

Eilen oli viimeinen Olet mitä syöt -kuvauspäivä ja nyt on 3. kausi sitten kokonaisuudessaan purkissa. Yhteensä 44 kuvauspäivää ja  haastava korona-aika takana! Minä ja muut kuvausryhmän jäsenet selvisimme tuosta erikoisesta jaksosta terveinä ja taas yhtä duunia rikkaampina tyyppeinä.

Yhden työn loppu on toisen alku, niin se menee, mutta silti mieli on hieman haikea.

Eilen juhlimme karonkkaa koko porukalla ja ai että oli niin kivaa olla yhdessä porukalla syömässä ja nauttimassa! Itseasiassa tämä taisi olla pitkään aikaan ensimmäinen kerta että olin ravintolassa ja ihmisten ilmoilla. Oli niin virkistävää!

Ohjelmaa on tullut jo 2 jaksoa telkkarista, ja vielä siis luvassa ihan mielettömiä muutoksia ja oivalluksia. Kannattaa ehdottomasti alkaa seuraamaan sarjaa nyt, jos et ole vielä katsonut. Uudet jaksot löydät täältä.

Olen kyllä onnekas, kun olen saanut meikata ja kammata Pippaa, tutustua työryhmään ja ohjelman julkkiksiin loppu kuvauksissa, ja muutenkin saada olla mukana tekemässä näin hienoa juttua.

Kuvauspäivän jälkeen kävin nopeasti kotona vaihtamassa vaatteet ja otin taxin alle ja lähdin juhlahumuun.

Asu oli jostain syytä koko musta, vaikka olen viime aikoina suosinut tosi paljon värejä. Ilmeisesti syksyn saapuminen on saanut minut innostumaan taas kokonaan mustasta kokonaisuudesta ja tällaisella lookilla lähdin juhlimaan.

Mekko Zara, nahkatakki Minumum ja kengät Dr.Martens. Korvikset ostin katumyyjältä viime lokakuussa Las Palmasista ja korkkasin ne vasta nyt ekaa kertaa käyttöön. Käsilaukuksi mukaan lähti nahkainen tummanvihreä kassi, koska mukana oli sitä sun tätä, kuten naisen käsilaukussa nyt yleensäkin on 😉