Vietimme sunnuntaina poikamme 4v juhlia ja tarjoilut olivat vielä lauantai-iltana totaalisen vaiheessa.. Perus. Olemme mieheni kanssa molemmat kyllä hyviä juhlien järjestäjiä ja keittiöihmisiä, joten jotenkin ne juhla tarjoilut siinä sitten syntyivät, ilman sen kummempia suunnitelmia. Ensimmäisenä aamulla saatiin kylään isovanhemmat, nautimme brunssista ulkona terassilla. Päivällä tulivat kaverit, naapurit ja kummit, ja juhlinta jatkui edelleen ulkona, koska korona.

Tein kaikki tarjoilut kuppeihin niin, että jokainen sai ottaa oman kipon, jossa oli vaahtokarkkeja ja sipsejä. Ostin paperikarkkeja, kivoja Muumi tikkareita, rusinarasioita ja hedelmäpatuikoita. Kakut tarjoilin itse, ja lapsetkin ymmärsivät systeemin aivan mahtavan hienosti.

Lapsi oli toivonut Lollo & Bearnie kakkua – ja hän sellaisen sai. Mieheni taiteili edellisenä iltana sokerimassasta hahmot ja teki kakut valmiiksi ( kuvia tulossa Instaan ).

Tyttärellämme on maitoallergia, joten tein häntä ajatellen marenkikakun, joka osoittautuikin todella hitiksi, ja loppui tietenkin kesken. Tämän kakku ihanuuden tekemiseen minulta meni tosiaan ehkä 10 minuuttia aikaa, joten taidanpa tehdä tällaisen toisenkin kerran.

• 2 kpl valmiita marenkilevyjä
• vaahtoutuvaa kaurakermaa ( Kavli )
• vaniljasokeria
• Dr. Oetker Cream Fixiä
• mustikoita
• mansikoita
• mansikkahilloa
• vaahtokarkkeja
• strösseleitä

Vaahdota kaurakerma ja mausta se halutessasi vaniljasokerilla. Lisää kermaan mukaan Cream Fixiä, jotta kerma ei lässähdä kakun välissä, vaan pysyy napakkana ja paremmin kasassa ( pursotus onnistuisi myös loistavasti, mutta siihen minulla ei ollut aikaa.. ). Laita marenkilevy tarjoilulautaselle ja levitä päälle kermaa, mustikoita, hilloa ja mansikoita. Laita toinen marenkilevy ja lisää loput kermat päälle. Koristele tuoreilla mansikoilla, strösseleillä ja vaahtokarkeilla. Valmis!

Lapsen lempiväri on sininen ja onneksi kaupasta löytyi nuo huikeat kirkkaan siniset strösselit. Ihan helposti en varmasti muuten olisi koskaan tajunnut tuollaisia ostaa.. 🙂

Moikka, mitä teille kuuluu?

Mulla on tiukat 3 viikkoa takana lasten kanssa, kun miehelläni on ollut iso duuniprojekti loppusuoralla ja vetovastuu lapsista on ollut minulla. Meillä lapset palaa takaisin dagikseen vasta nyt maanantaina, sillä poikani kuuluu riskiryhmään ja lasten päiväkodin yhteydessä on ala-aste. Tuntui liian suurelle riskille aloittaa päiväkoti silloin kun koulut alkoivat taas, ja päätimme odotella kesäkuun alkuun asti.

Tämä 3kk korona kotoilu lasten kanssa on ollut erityistä. Ihanaa ja kamalaa. Alku oli kuin kuherruskuukausi perheen kanssa. Kävimme paljon retkillä, leivoimme ja leikimme. Meillä oli joka päivä ”kotidagis”. Siivosin kaappeja ja sisustin uudelleen. Sitten tuli romahdus; pojalle kamala uhmaikä, tytölle ikävä kavereita, meille halu palata pian takaisin töihin. Ikävä perhettä ja ystäviä. Huoli loppuuko tämä koskaan. Loppuaika onkin ollut sitten jonkinlaista selviytymistä, oikein mistään ei ole enää saanut kiinni. Kalenteri on hollilla koko ajan, työpuhelut tekivät iloiseksi, mutta lapset ovat pyörineet jaloissa tylsistyneenä ja koko ajan jotain extraa odottaen.. onneksi kesä tuli!

Olen aina nauttinut keväästä, mutta tänä vuonna kesä tuntuu paremmalle kuin koskaan. On ihana olla pihassa, avata aamulla ovi ja päästää lapset ”irti”, kesälaitumelle omaan pihaan. Juoda kahvia ulkona ja laittaa kukkia pihalle. Mutta tämä riittäisi nyt vaikka viikonloppuisin, voisiko tämä korona aika ihan oikeasti olla jo lusittu? Miljoona kysymystä pyörii mielessä ja se miten elämä tästä taas jatkuu.

Nyt kun koittaa maanantai, minulla alkaa arki. Ihan täysillä, Kalenteri pursuaa töitä ( IHANAA!! ) ja aikataulut täyttävät elämän. Lapset palaavat dagikseen ja miehellä alkaa kohta pitkän leffan kuvaukset. Arki pitää saada taas rullaamaan ja aamuisin laittaa herätyskello soimaan. Olen miettinyt, että osaanko enää aikatauluttaa, ehdinkö aamulla meikata ja laittaa itseni, saanko lapset ajoissa liikenteeseen ja milloin oikein ehdin laittaa ruokaa?

Tällaista täällä pohdiskelen, fiilis on korkealla töihin paluusta, mutta silti jossain siintää vielä pieni pelko läheisten ja tietysti myös oman perheen terveydestä.

Muuttuuko teillä elämä ensi viikolla vai jatkuuko kaikki kuten tähänkin asti? Milloin pidätte kesälomaa vai pidättekö? Kertokaa, olisi ihana vaihtaa kuulumisia kanssanne!

Aurinkoista sunnuntaita kaikille,

Pus Riia