Sisustusintoa, minullako, no kyllä!!

Ai että mikä onni, kun lapset alkavat olla jo niin isoja, että voi taas alkaa polttaa kynttilöitä kotona! Olen aina ollut syksyn ja talven fiilistelijä, mutta kun lapset ovat olleet pieniä, on saanut lähinnä olla kauhuissaan syttyykö koko talo palamaan jos kynttilät ovat olleet palamassa. Kynttilät olivat kodistamme pitkään kokonaan poissa, ja kynttilänjalat ties missä kaapin perukoilla.

Nyt päätin että on aika opettaa lapset varomaan liekkiä ja toisaalta myös nauttimaan elävästä tulesta. Monte kävi sammuttamassa valot koko talosta, ja tuli sohvalle ihastelemaan kynttilöitä. Sea nautti niiden tuomasta tuoksusta ja tunnelmallisesta valosta. Jes, jotain on siis saavutettu, vihdoinkin!!

Olen etsinyt ja löytänyt pikkuhiljaa Kierrätyskeskuksesta messinkisiä kynttilänjalkoja. Olohuoneen pöydällä olevalle tarjottimelle, on kertynyt ihana paikka kynttilöille.

Muutamalla eurolla tehnyt ostokset ovat minulle erityisen mieluisia, rakastan näistä jokaista. Halusin nimenomaan hankkia vanhoja kynttilänjalkoja, enkä mennyt Ikeaan tai muualle ostamaan uusia. Näissä on ihana fiilis, joka sopii kotimme tyyliin täydellisesti.

Ostan kynttilöitä aina kun niitä sattuu sopivasti eteen. Laatueroja on mielestäni aivan valtavasti, yritän löytää sellaisia, jotka valuttavat mahdollisimman vähän.

Nuo ensimmäisen kuvan vaaleanpunaiset mehiläisvahakynttilät olen saanut ystävältäni Marfalta ja ne palavat tosi kauniisti. Niitä aion ostaa viimeistään jouluksi ison satsin.

Laitoin kynttilät isoon maljakkoon pöydälle, josta on helppo napata uusi kun edellinen palaa loppuun. Tästä on myös kätevä seurata milloin tarvitsee lähteä kynttiläkaupoille ostamaan lisää tunnelman luojia.

Miten onnelliseksi ihminen voikaan tulla, kun löytää kirppikseltä jotain ihanaa ja vielä edullisesti?!

Tein pari viikkoa sitten mielettömän löydön Runeberginkatu UFF:sta, kun odotin että lapsi pukee päälle kyläpaikassa ja tulee alas autolle. Kävin nopeasti viereisellä kirppiksellä pyörähtämässä siinä odotellessani..

Silmäni bongasivat välittömästi nämä oranssit kaunokit. Mikä onni oli, että saappaat sattuivat olemaan juuri omaa kokoani. Hintaa ei löytynyt, paksut farkkulappuhaalarin lahkeet eivät mahtuneet kenkiin ja muutenkin oli jo kiire. Menin kassalle ja hintalappu löytyi, 30€. Jes, ostan.

Kerroin myyjälle, etten oikeastaan voinut edes sovittaa kenkiä, koska liian paksu sukka ja farkun lahkeet eivät nousseet pohkeista ylemmälle. Hän ehdotti että teemme avokaupan ja saan halutessani palauttaa kengät seuraavaan päivään mennessä!! Wau!!! Tämä siis UFF:ssa!!!

Kotona riisuin haalarit ja sovitin. Koko oli täydellinen. Onneksi ei tarvinut palauttaa kenkiä.

Nyt odotan oikeaa hetkeä käyttää kenkiä. Tiedän jo, että haluan pukea niiden kanssa neulemekon, oversize villapuseron ja shortsit, tai jotain muuta ihanaa.

Kengät oli juuri huollettu, pohjat ja korkolaput uusittu. Nämä Pertti Palmroth kaunokit saavat ansaitsemansa arvostuksen luonani. Ihan vaan niitä katsellessa tulen hyvälle mielelle.

Minulla on ollut nyt käsittämättömän hyvä tuuri kirppislöytöjen suhteen. Viime viikolla bongasin ihanan Adidaksen hupparin ihan vaan ohikulkumatkalla K-Raudassa käydessäni Ruoholahdessa. Siinä sitten piipahdin kävin nopeasti vieressä olevassa UFF:ssa ja siellä se huppari odotti minua. Kävin myös Roban Fida:ssa viime viikolla, kun olin ollut siinä vieressä kauneushoitolassa. Matkaan tarttui kaunis valkoinen pitsikauluksinen paitapusero, joka on vanha mutta niin hyvässä kunnossa. Olohuonettamme kaunistaa nyt kokonainen tarjotin täynnä messinkisiä kynttilänjalkoja  joita olen pikkuhiljaa bongaillut Suomenojan Kierrätyskeskuksesta muutamilla euroilla.

Käytkö kirppiksillä? Oletko tehnyt löytöjä joista tuntuu että saa iloa pitkäksi aikaa?